Osakaskunnan historia

Järjestäytymiskokous 30. maaliskuuta 1953​.

Ensimmäisenä puheenjohtajana toimii Tolfsnäsin kartanon pehtoori Petter Törnkvist.

Todetaan ketkä ovat osakkaita ja minkä kokoinen vesiosuus kullakin on. Konstsamfundet / Tolfsnäsin kartano omistaa yli 50 % vesialueista ja on siten isoin osakas.

Maata omistamattomillakin on lain mukaan oikeus kalastaa omiin tarpeisiin, joten heille osoitetaan kalavesiä.

Valitaan kalastuksenvalvojia. Heillä on tehtävänä mm. valvoa ”ettei virvelöintiä harrasteta liiaksi”.

Päätetään montako ja minkälaisia pyyntivälineitä alueella saa käyttää.

Västerängsviken ja Nordviksfjärden rauhoitetaan kesänuotanvedolta.

Ensimmäiseen vuosikokoukseen vuonna 1954 osallistuu mm Suomen Talousseuran asutustoimikunnan edustaja Dan von Weissenberg.

Vuonna 1955 nimi muutetaan Tolfsnäs-Skogbyn kalastuskunnaksi Lääninhallituksen suosituksesta.

Vuosikokouksessa 1958 esitetään toivomuksena että kalastuskunta mahdollisuuksien mukaan panostaisi toiminnassaan myös kalakannan säilymiseen.

Vuonna 1959 päätetään hankkia muutaman lasi hauenpoikasia istuttamista varten Harry Lindströmiltä Dragsfjärdin Kvarnedetistä.

Puheenjohtaja Petter Törnkvist kuolee vuonna 1958, Georg Sand valitaan hänen jatkajaksi vuonna 1959.

Vuonna 1961 päätetään vuokrata ulompi kalastusalue Björkbodan kalastuskillalle.

”kalastusvuokrat pidetään entisellään, mutta urheilukalastus suodaan vain oikeille urheilukalastajille”

Osvald Sandholm valitaan puheenjohtajaksi vuonna 1963.

Notön lahti rauhoitetaan 1963. Uno Sandströmille annetaan kalastusoikeus Notön yhtä 600 m pituista rantaosuutta pitkin.

”Päätettiin laittaa ilmoitus luvattoman kalastuksen kiellosta Ilmoituslehteen ruotsiksi ja suomeksi. Puheenjohtajaa pyydettiin ottamaan merivartijoihin yhteyttä salakalastajien kiinni saamiseksi. Salakalastuksen valvonta on oleva kaikkien osakkaiden tehtävänä.”

1964 annetaan Gullkronan linnunmetsästysseuralle merilintujen metsästyslupa Hummelvikenin edustalle.

1965 – 1966 sovitaan että Turun Autolijat ry:llä on lupa kalastaa noin 110 hehtaarin suuruisella osoitetulla alueella. Emil Påttin, Uno Rättin ja Sälön perheiden toivotaan kuitenkin saavan kalastaa siellä rauhassa edelleen.

Hufvudstadsbladetin henkilökunnalle annetaan mahdollisuus virvelöintiin y.m Tolfsnäsin kartanon vesillä.

Rauhoitusaluetta siirretään Notön lahdesta Örnin lahteen. Lisäksi rauhoitetaan Byholman salmi.

Hauenpoikasia istutetaan.

Emil Pått luovuttaa tilansa kalavesineen pojalleen Bengt Påttille.

 

Vuonna 1973 istutetaan 50 000 kpl siianpoikasia ja 4 lasia hauenpoikasia.

 

Vuonna 1975 Konstsamfundet r.f. jättää viranomaisille pyynnön saada erottaa Tolfsnäsin kartanon kalavedet kalastuskunnan vesistä. Tämä aiheuttaa ylimääräisiä istuntoja ja paljon keskustelua useamman vuoden ajan. Tolfsnäsin kalastuskunta esittää että mm. kalastonhoito, ammattikalastus ja kalastuksen valvonta suurimmissa määrin vaikeutuisi jos vesiä jaettaisiin. Myös Kalastajaliiton edustaja kehottaa kalastuskuntaa yrittämään saada Konstsamfundet perääntymään ajatuksesta, mikä myös lopulta tapahtuu.

Vuodesta 1975 lähtien Björkbodan ruukille ei enää vuokrata kalavesiä.

Päätetään ostaa ja istuttaa lohenpoikasia.

Keskustelun tuloksena päätetään lopettaa vesialueiden rauhoitus.

Vuonna 1976 valitaan Bengt Pått puheenjohtajaksi.

Päätetään osallistua valitukseen jossa todetaan Lojo Kalk:in päästöjen aiheuttavan haittaa Norrlångvikenin vesistöille.

Päätetään rauhoittaa hauki toukokuun ajaksi.

Päätetään kieltää vetouistelu moottoriveneestä.

Vuonna 1978 Tolfsnäsin kalastuskunta jättää kirjallisen valituksen Skinnarvikin varikko-osastolle koska tietyt sotaharjoitukset ovat tuottaneet kalastusalueelle haittaa mm. rikkinäisten kalaverkkojen muodossa.

Tolfsnäsin kartano pyytää lupaa saada sulkea Byholman salmi saadakseen kasteluvettä viljelmiinsä. Suunnitelmat eivät kuitenkaan koskaan toteudu.

Vuonna 1980 Olle Westerby valitaan uudeksi puheenjohtajaksi.

Vuonna 1984 otetaan käyttöön uuden kalastuslain mukaiset säännöt.

Koko 80-luvun ajan istutetaan hauen-, siian- ja kirjolohenpoikasia keskimäärin 3000 markalla per vuosi.

Vuonna 1990 Ralf Ginman valitaan puheenjohtajaksi.

Vuonna 1992 päätetään että vesialueen 0,01 % omistusosuus oikeuttaa kalastamiseen yhdellä verkolla.

Vuonna 1993 pidetään kokous Västankärrin, Sandön ja Böhlen kalastuskuntien kanssa missä päätetään pitää yhteinen uistelulupa vesi-alueillaan.

Vuoden 1994 istutukset: 1032 kpl taimenen poikasia ja 3666 kpl siianpoikasia.

Vuoden 1995 istutukset: 808 kpl siikaa, 1000 kpl haukea ja 733 kpl taimenta, yhteensä 12 000 mk.

Vuonna 1997 päätetään että Peimarin uistelualueen voimassaolo päättyy.

Ammattikalastaja Mickelssonin anomus saada harjoittaa troolausta kalastuskunnan vesillä hylätään.​

Istutuksia vuoden 1997 aikana 2472 kpl siikaa ja 2850 kpl kuhaa – kuha mainitaan kalastuskunnan pöytäkirjoissa ensimmäisen kerran.

Vuonna 2001 valitaan Kaj Eriksson puheenjohtajaksi.

Merimetson leviäminen ja sen vaikutukset kalastukseen on yksi 2000-luvun suuria puheenaiheita.

Vuonna 2004 kalastuslaki uusitaan, tämän takia kalastuskunnan säännökset muutetaan ja kalastuskunta muuttuu kalastusosakaskunnaksi.

Vuonna 2006 päätetään hakea lupa harmaanhylkeen metsästämiseen.

Vuonna 2013 päätetään tehdä kalastusosakaskunnalle omat kotisivut kalastuslupamyynnin ja toiminnasta tiedottamisen helpottamiseksi.

Vuonna 2017 päätetään että jokainen kalastusalueen osakas saa kalastaa yhdellä verkolla riippumatta vesialueen omistusosuuden suuruudesta.

Juhlat kutsuvieraineen pidetään Tolfsnäsin kartanon Omenahallissa 16.5.2023

 Juhlien yhteydessä julkaistaan osakaskunnan uudet kotisivut sekä osakaskunnan historiikki vuodesta 1953 alkaen.